sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Oota mä katon ensin mun kalenterii

Koulu alkoi!  
Onnea on, että tykkää olla koulussa. Pari ensimmäistä viikkoa meillä on balettitunneilla lattiatankoa, joka avaa ja vahvistaa lempeästi kehoa.


Vähemmän onnea on se, että kalenteri alkaa uhkaavasti täyttymään ympäriämpäripyöreistä päivistä ja stressitaso nousemaan. Kun kulkee nenä kiinni kalenterissa ja miettii jatkuvasti mitä pitää tehdä seuraavaksi, kannattaa tehdä smoothiebowl ja keittää teetä.
Mielestäni kiireessä ja stressaamisessa ei ole mitään järkeä. Jos arki menee suorittamiseen ja kalenterin kautta elämiseen, muuttuu elämä tasaisen tappavaksi harmaaksi möykyksi. Jos ainoita hengähdyshetkiä päivänaikana ovat kahvitauko ja iltatee, voi elämänilo kadota ja todellisuus sumentua.
Minulla itselläni on taipumusta juuri näihin asioihin. Jotenkin on niin helppoa ajautua suorituskeskeiseen elämään ja saada kierolla tapaa mielihyvää tehokkuudesta ja suorittamisesta. Siihen tämä yhteiskunta kai vähän painostaakin ja käsittääkseni meitä suorittajia löytyy aika paljon. Mutta täytyyhän asiat hoitaa ja eikö jokainen saa olla juuri sellainen kuin on? 

Kyse on mielestäni mielen asenteesta. Huomaan, että muutun hyvin itsekeskeiseksi, kun alan stressin alla elämään kalenterini kautta. Omat jutut muuttuvat liian tärkeiksi, jolloin sosiaaliset suhteet kärsivät ja oma olemus ahdistaa. Minä ainakin joudun joka päivä kysymään itseltäni, miksi teen jotakin asiaa ja millä motiiveilla. Ja jos olen rehellinen itselleni, joudun päivittäin puhdistamaan mieltäni vääränlaisista asenteista.

Uuden oppiminen on mielestäni ärsyttävän trendikästä, mutta tätä haluan oppia lisää:
Face the Truth, choose the Joy and do it with the right Attitude                                                          #FREEDOM

- Jutta















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti