Lähtölaskenta on alkanut

Mistä kirjoittaisin? Siitä, että viikon päästä olen aloittanut koulunkäynnin Budapestissa? Vai siitä, että kesä oli ihana, täynnä huippuja ihmisiä ja kokemuksia? Kirjottaisinko tunteista vai asioista? Pää on täynnä molempia.

Unohdun helposti mietteissäni haaveisiin ja ”voi oispa ihanaa, jos” –ajatuksiin. Mutta sitten kun haaveet ja toiveet alkavat oikeasti toteutua, tekisi sittenkin mieli elää sitä tuttua ja turvallista elämää. Kun on aika ottaa konkreettinen askel unelmia kohti, tekisi mieli mennä peiton alle piiloon ja unohtaa hetkeksi elämän uudet tuulet.

 Olen siis lähdössä alle viikon kuluttua Budapestiin vaihto-opiskelemaan syyslukukaudeksi. En ole ennen ollut niin pitkää aikaa ulkomailla yksin ja näin lähdön lähestyessä on alkanut jännittää ja pelottaa. Haluaisin vain tietää, että tämä on hyvä juttu, minulla on kivaa, opin ja kehityn paljon, enkä halua lähteä jouluna edes pois. Toisaalta pelkään, että siellä on tosi kurjaa, en saa ystäviä, en pidä koulusta ja haluaisin tulla vain takaisin Suomeen. Niin, ehkä se on se että ei voi tietää. Täytyy vaan uskaltaa ja mennä, tuli mitä tuli. Kun sisimmässäni kuitenkin tiedän, että olen tehnyt oikean ratkaisun. Ja että oikeasti kaikista eniten haluan vaan lähteä.

Mutta niin, kesästä vielä jotain. Tutustuin ja vietin aikaa ihanien ihmisten kanssa, minkä ansiosta Oulusta poismuutto oli suorastaan raastavaa. Ystäväni häät olivat jotain niin kaunista ja koskettavaa, tutustuin sielunsiskoon ja nauroin ja itkin yhtä aikaa kämppikseni kanssa monta kertaa. Maailman haikeinta jättää rakkaat ihmiset ja lähteä, mutta onneksi oikeat ystävät eivät koskaan katoa.. Lisäksi addiktoiduin auringonottoon, kävin liian monta kertaa Valkeassa (oikeasti melkein joka päivä) ja tein asioita, jotka ovat minulle epätyypillisiä (mm. pelasin jalkapalloa, valvoin myöhään ja pidin viikonmittaisen instagram paaston). Voisin jatkaa kesäfiilistelyä aika pitkään, mutta tiivistetysti: kesä 2016 oli erittäin hauska, aurinkoinen, carpediem, tunteikas ja jopa rentouttava. Sopivasti random asioita, lomailua, opiskelua, tanssia ja paljon aurinkoa. 

Tämän viikon ohjelmistossa on pakkausta ja panikointia (eli valmistautumista vaihtoa varten). Näen myös erästä lapsuuden ystävääni ja vietän äitin ja iskän kanssa läksäreitä (eli syödään tortilloita ja kakkua). Aloitan aamuni lattiatankobaletilla ja lopetan päiväni elokuvien katseluun tai lehtien lueskeluun. Lauantaina Helsinkiin ja Sunnuntaina Budapestiin. Heippa Suomi!

- Jutta